Miten C-hepatiitti tarttuu?

C-Hepatiitin tartuntariskit

Virus tarttuu, kun tartunnan saaneen verta joutuu toisen henkilön verenkiertoon.

Virus on tartunnan saaneen henkilön veressä. Virus tarttuu, kun tartunnan saaneen verta joutuu toisen henkilön verenkiertoon. Tavallisimmin tartunnat johtuvat suonensisäisten huumeiden käytöstä. Yhteisiä pistosvälineitä käytettäessä on suuri riski saada virus veren välityksellä. Kaikkien suonensisäisiä huumeita käyttäneiden on syytä käydä C-hepatiittitestissä. 

Tartunta voi levitä paitsi epäpuhtaista injektioruiskuista, myös silloin, kun sairastuneen verta joutuu iholla tai limakalvolla olevaan haavaan. 

Tartunnan on voinut saada myös ennen vuotta 1990 tehdyn verensiirron välityksellä. C-hepatiittivirus löydettiin vuonna 1989, ja vuodesta 1990 lähtien verenluovutukseen käytettävä veri on testattu C-hepatiitin varalta. Jos on saanut verensiirron ennen vuotta 1990 tai toisessa maassa jossa veren testauskäytännöistä ei ole varmuutta, on syytä käydä C-hepatiittitestissä. 

Terveydenhuollon henkilökunnan on tärkeää noudattaa veren käsittelyyn liittyviä ohjeita ja suosituksia. 

Riski, että C-hepatiittivirus siirtyy äidistä lapseen raskauden aikana, on suhteellisen pieni. C-hepatiitti ei tartu äidinmaidon, ravinnon tai veden välityksellä eikä myöskään tavallisessa kanssakäymisessä, kuten toista koskettaessa, halatessa tai suukottaessa. Tartunta yhdynnässä on mahdollinen, mutta riski on pieni.

Tartunnan saaminen lävistyksen tai tatuoinnin yhteydessä ei ole kovin yleistä. Jos epäilee, että toimenpiteessä on käytetty steriloimattomia välineitä, on tärkeää käydä testissä. 

Mitä tartuntatauteja koskeva lainsäädäntö sanoo C-hepatiitista?

Tartuntatautia sairastavalla on sekä velvollisuuksia että oikeuksia. Suomen tartuntatauteja koskevan lain mukaan C-hepatiitti luokitellaan yleisvaaralliseksi taudiksi. Se tarkoittaa, että kaikki todetut tapaukset on ilmoitettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.Tartuntatautilaki on laadittu ehkäisemään tartuntojen leviämistä. Laissa mainittuihin oikeuksiin sisältyy muun muassa sairastuneen oikeus maksuttomaan hoitoon. Lisäksi sairastuneella on oikeus saada tarvittaessa psykososiaalista tukea ja/tai hoitoa riippuvuuteen, jos näillä toimilla voidaan vähentää tartunnan leviämistä. 

Akuutin C-hepatiitin oireet 

C-hepatiitin akuutin vaiheen lasketaan kestävän siihen saakka, kun tartunnasta on kulunut kuusi kuukautta. Tartunnan saaneista 15–50 % infektio paranee itsestään eikä kehity krooniseksi C-hepatiitiksi. Toistaiseksi ei ole löydetty lääketieteellistä selitystä sille, miksi toiset paranevat itsestään mutta toiset eivät. Enemmistö ei edes huomaa akuuttia infektiota, mutta osalla voi ilmetä joitakin edellä mainituista oireista. 

Yhdellä kymmenestä sairastuneesta ilmenee sairastumisen yhteydessä keltaisuutta, jolloin sairaus etenee kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe kestää muutamasta päivästä viikkoon.  Olo vaikuttaa flunssaiselta: on kuumetta, väsymystä ja yleistä kolotusta. Ensimmäisen lyhyen jakson jälkeen seuraa toinen suunnilleen samanpituinen vaihe, jolloin voi esiintyä ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja oksentelua. Viimeisessä vaiheessa oireita ovat ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus, virtsan tummuminen ja ulosteen vaaleneminen. Keltaisuus katoaa muutamassa viikossa, mutta väsymys jatkuu yleisesti vielä muutaman kuukauden ajan. 

Kroonisen C-hepatiitin oireet

Sairaus alkaa monissa tapauksissa tuntua vasta, kun maksa on vakavasti vaurioitunut.

Noin 60–85 % C-hepatiittitartunnan saaneista kehittyy krooninen infektio eli tauti ei ole parantunut akuutissa vaiheessa. Krooninen C-hepatiitti-infektio voi aiheuttaa kroonisen maksatulehduksen, josta voi seurata maksakirroosi, maksan vajaatoiminta tai maksasyöpä. 

Krooninen C-hepatiitti kehittyy yleensä hitaasti ja on usein oireeton. Sairaus alkaa monissa tapauksissa tuntua vasta, kun maksa on vakavasti vaurioitunut. Lähes 20–30 % kroonista C-hepatiittia sairastavista kehittyy maksakirroosi 20–30 vuodessa tartunnan saamisesta. Kroonisen infektion varhaisessa vaiheessa oireet muistuttavat akuutin vaiheen oireita: sairastuneella ilmenee väsymystä, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja laihtumista. 

Maksa on tärkeä elin, jolla on monia tehtäviä, kuten veren puhdistaminen, rasvan ja sokerin varastointi sekä tiettyjen aineiden, kuten alkoholin ja lääkeaineiden hajottaminen. Kun virus on jo alkanut vaikuttaa maksan toimintaan, ilmenee vähitellen myös muita oireita. Mustelmia ja verenvuotoja saattaa tulla tavallista helpommin, koska veren hyytyminen heikkenee. Lisäksi saattaa esiintyä turvotusta ja nesteen kertymistä vatsaonteloon. Maksan kyky säädellä hormonien eritystä heikkenee, ja sen seurauksena miehillä voi esiintyä esimerkiksi rintojen kasvua ja impotenssia. Infektio vaikuttaa myös aivojen toimintaan, kun maksan kyky poistaa elimistön myrkkyjä heikkenee. Ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus on merkki siitä, ettei maksa enää pysty puhdistamaan elimistöstä keltaista hajoamistuotetta, bilirubiinia.

Sairautesi

Lue lisää sairaudestasi; oireista, diagnoosista ja hoidosta.

C-hepatiitti

B-hepatiitti

Hiv

Nivelreuma

Sydän- ja verisuonitaudit

Syöpä

Sinun tarinasi

Sinun tarinasi

Kuulisimme mielellämme juuri sinun tarinasi siitä, millaista on saada syöpädiagnoosi sekä elää tämän tiedon ja taudin kanssa.

Lähetä tarinasi meille

Viimeksi päivitetty:  2015-06-17Päivittänyt:  Pirjo Mäenpää