Kun saat tiedon syöpään sairastumisesta - tunteet

cancerbeskedTieto syöpään sairastumisesta on aina järkytys. On täysin normaalia, että siihen reagoidaan voimakkaasti. Tunteet vaihtelevat pelosta suruun ja vihasta alakuloon. Joskus saatua tietoa on helpompi käsitellä vasta siinä vaiheessa, kun diagnoosi on varmistunut ja hoito on aloitettu. Silloin tietää, mitä on odotettavissa ja mikä sairaus on kyseessä. Tämä voi tuntua paremmalta kuin tietoa edeltävä epävarmuus.

Aiemmat kokemukset vaikuttavat myös siihen, kuinka tietoon syöpään sairastumisesta reagoidaan. On tärkeää, että ympärillä on perheenjäseniä, ystäviä ja hoitohenkilökuntaa, jotka ovat tukena ja turvana. Monien mielestä oman sairautensa tunteminen helpottaa, joten voi olla hyvä etsiä siitä tietoa. Joskus taas ei jaksa ottaa mitään tietoa vastaan. On tärkeää, että voi itse päättää, mitä tietoa haluaa, milloin sitä haluaa ja millä tavalla. Yksi keino voi olla vaikkapa toisen ihosyöpää sairastavan tapaaminen. Suomen Syöpäpotilaat ry on perustanut valtakunnallisen melanoomaverkoston. Verkoston toiminnan tavoitteena on tukea ja yhdistää melanoomapotilaita ja heidän läheisiään, antaa heille ajanmukaista tietoa hoidosta ja tutkimuksista sekä mahdollistaa vertaistuen saaminen.

Tieto syövästä

Kriisi syöpään sairastumisesta

Kun tieto syövästä tulee, se yleensä kääntää maailman ylösalaisin ja ajaa kriisiin. Ihminen on perusolemukseltaan selviytyjä. Kukin meistä selviää kriiseistä eri tavalla ja omassa tahdissaan. Joku haluaa miettiä asioita itsekseen, toinen saa apua puhumisesta ja kolmannen selvitymiskeino on kaikenlainen puuhastelu. Joillekin kirjoittaminen on terapeuttista. Kriisien läpikäymisessä on neljä eri vaihetta: shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe.

Vaihe 1 - Shokki

Kun tieto syöpään sairastumisesta tulee, on se aina järkytys. Shokkivaiheen aikana ihminen ei vielä pysty käsittämään tapahtumaa. Osa lamaantuu täydellisesti, osa kiihtyy ja huutaa tai itkee. Tiedon torjuminen ja kieltäminen ovat myös normaali osa shokkivaihetta. Tässä vaiheessa turvallisuuden tunteen tarve on voimakas. Shokkivaiheen aikana saatua tietoa ja ohjeita on vaikea muistaa myöhemmin. Shokkivaihe kestää lyhyestä hetkestä joihinkin vuorokausiin.

Vaihe 2 - Reaktio

Reaktiovaiheessa ihminen alkaa ymmärtää, mitä on tapahtunut, vaikka yrittääkin vielä kieltää tapahtuneen. Lopulta tapahtuneen merkitys tiedostetaan. Elämä on muuttunut, mikä nostaa esiin monenlaisia tunteita; surua, epätoivoa, ahdistusta, mutta myös ruumiillisia oireita, kuten sydämen tykytystä, vapinaa tai hikoilua. Tässä vaiheessa ihmisellä on tarve tulla kuulluksi. Puhumisella on tärkeä merkitys toipumisen kannalta. Reaktiovaiheessa, joka kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, ihminen tarvitsee tietoa, ohjeita ja tukea niin arjesta selviämiseen kuin elämän uudelleen järjestämiseen.

Vaihe 3 - Käsittely

Syöpään sairastuminen on vakava psyykkinen koettelemus. Se tarkoittaa heti toistuvia lääkärikäyntejä, näytteenottoja, tulosten odottamista ja lopulta toimenpiteitä ja päätöksiä hoidosta. Aika diagnoosista siihen, kunnes tiedetään tarkasti taudin vakavuus ja miten sitä aletaan hoitaa, on sairastuneelle hyvin raskasta. Käsittelyvaiheessa ihminen alkaa hyväksyä tapahtuneen eikä mieli enää kiellä tapahtunutta. Käsittelyvaihe voi kestää muutamista kuukausista noin vuoteen. Sinä aikana voi ilmetä muisti- ja keskittymisvaikeuksia ja ärtyneisyyttä sekä sosiaalisista suhteista vetäytymistä. Käsittelyvaihe valmistaa kriisin kokenutta suuntautumaan kohti tulevaisuutta.

Vaihe 4 - Uudelleen suuntautuminen

Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisi muuttuu hiljalleen osaksi elämää ja ihminen on hyväksynyt tapahtuneen. Moni syöpäpotilas huomaa itsessään sellaista vahvuutta ja lujuutta, jota ei edes tiennyt olevan olemassa.

Normaaleja tunteita ja ajatuksia syöpädiagnoosista

Ensimmäisiä tuntemuksia

Syöpädiagnoosin saaneen on usein vaikea ymmärtää omaa tilaansa ja sairastuminen tuntuu epätodelliselta. Syöpä on jo sanana musertava. Lisäksi harva meistä tietää syövästä ja varsinkaan siitä omasta syövästään riittävästi. Se, kuinka paljon asiasta haluaa tietää ja milloin on valmis vastaanottamaan tietoa, riippuu yksilöstä.

Kun on saanut tiedon sairastuneensa syöpään, on normaalia tuntea epätoivoa ja esittää kysymys, miksi juuri minä sain syövän. Moni kokee raivoa ja surua syöpää kohtaan ja itkee paljon. Joskus tunnetaan myös syyllisyyttä syövästä ja sairastumisesta syytetään itseä. Siitä ajatuksesta on syytä päästä nopeasti eroon. Syöpä on sairaus, jossa solun perimäaineksen vaurioituminen aiheuttaa solun muuttumisen pahanlaatuiseksi.

Potilaat ja omaiset tuntevat usein tarvetta löytää selitys tai syy syöpään sairastumiselle. Omaa elämää aletaan tutkia ja etsitään asioita, jotka olisivat voineet aiheuttaa sairastumisen. Syövän jo valmiiksi raskasta taakkaa ei kannata kuormittaa lisää syyllisyydentunnolla. On hyvä tietää, ettei sairautensa kanssa tarvitse olla yksin. On tärkeää keskustella hoitohenkilökunnan kanssa mieltä askarruttavista asioista ja sairaudesta ylipäätänsä, ettei ala syyllistää itseään. Luotettava tieto sairaudesta helpottaa.

Reaktiot hoidon aikana ja sen jälkeen

nedstamdhet

On huomattu, että alakuloisuuden ja pelon tunteet vähenevät hoitojen alkaessa ja kun tietää, mitä hoitojen aikana tulee tapahtumaan. Moni kuitenkin kokee hoitojen jälkeisen ajan myös vaikeana. Hoitojen aikana on säännöllisesti toistuvia lääkärikäyntejä ja yhteydenottoja hoitohenkilökunnan kanssa, jotka tuovat turvallisuudentuntua, mutta jotka sitten hoitojen loputtua lakkaavat. Hoitojaksot tuntuvat hyvältä myös siksi, että potilaalla on tunne, että sairauden voittamiseksi tehdään töitä. Mutta yhtälailla potilas voi tuntea itsensä myös epävarmaksi ja yksinäiseksi. Voi myös tuntua siltä, että omaisten kiinnostus loppuu ja että moni luulee asioiden olevan samalla tavalla kuin ennen syöpädiagnoosia. Moni myös pelkää, että sairaus uusiutuu. Siksi on hyvä muistaa, etteivät tunteesi ja ajatuksesi lopu siihen, kun hoitosi loppuvat.

Kun on kerran sairastunut syöpään, sairauden uusiutuminen jää usein mieleen kummittelemaan. Tämän takia syöpäkontrolleja jatketaan usein jopa 2-5 vuotta.

Ympäristön tuki

Osalle ihmisistä sairaudesta, hoidoista ja omasta voinnistaan kertominen läheisille voi olla vaikeaa. Silti olisi tärkeää jakaa omia tuntemuksia ja tunteita, ettei kaikkea tarvitsisi työstää yksin. Syöpädiagnoosin saanut potilas tarvitsee paljon tukea ystäviltä ja perheeltään. Tieto sairastumisesta tuntuu usein kevyemmältä, kun siitä voi puhua jonkun läheisen kanssa, johon voi luottaa ja joka osoittaa myötätuntoa ja ymmärrystä. On tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, jotka jaksavat kuunnella ja jotka helpottavat asian työstöä. Omaisten tuella on suuri merkitys. Lääkärikäynneillekin voi ottaa mukaan jonkun tueksi ja avuksi.

Rakkaiden ja läheisten tuesta huolimatta kriisin käsittely on raskasta. Kriiseistä selviytyminen on yksilöllistä ja niissä joutuu käsittelemään monia raskaita tilanteita. Myös ystävät ja sukulaiset joutuvat käsittelemään omia tunteitaan. Joskus on vaikea olla saatavilla ja valmiina juttelemaan samalla, kun itse kamppailee voimakkaiden tunteiden kanssa.

Perheen ja muiden ystävien lisäksi hoitohenkilökunnan, esimerkiksi sairaanhoitajan tai lääkärin puoleen voi kääntyä. Tukea voi myös saada sairaalapapilta, kuraattorilta ja vertaistukiryhmistä. On tärkeää uskaltaa pyytää apua.

Syöpäjärjestöt tarjoaa syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen tietoa ja tukea. Suomen Syöpäpotilaat ry:llä on sekä kirjallista materiaalia että joidenkin harvinaisempien syöpien ympärille perustettuja tukiverkostoja, muun muassa melanoomaverkosto. Niissä moni samassa tilanteessa oleva voi keskustella ja jakaa kokemuksiaan sairastuneen kanssa.

Lähteet
http://www.cancer.fi/potilaatjalaheiset/ensitieto/tukiverkko/ Viitattu 15.7.2011
https://www.tukinet.net/aineisto/aineisto_tiedot.tmpl?id=621  Viitattu 15.7.2011
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00128&p_teos=onn&p_selaus= Viitattu 15.7.2011
http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopa/ Viitattu 15.7.2011
Ihosyöpäpotilaan opas. Suomen Syöpäpotilaat ry. 2011.

Sairautesi

Lue lisää sairaudestasi; oireista, diagnoosista ja hoidosta.

C-hepatiitti

B-hepatiitti

Hiv

Nivelreuma

Sydän- ja verisuonitaudit

Syöpä

Sinun tarinasi

Sinun tarinasi

Kuulisimme mielellämme juuri sinun tarinasi siitä, millaista on saada syöpädiagnoosi sekä elää tämän tiedon ja taudin kanssa.

Lähetä tarinasi meille

Viimeksi päivitetty:  2015-09-08Päivittänyt:  Pirjo Mäenpää