Oireet - näin melanooma diagnosoidaan

Mistä tietää, onko kyseessä melanooma?

Malignt Melanom

Malignt Melanom
Foto: Hudläkare Anders Hallén

Ihosyövän kehittyminen voi kestää useita vuosia ja melanooman tunnistaminen voi olla vaikeaa. Auringon kanssa tulee olla varovainen, mutta on myös tärkeää oppia tutkimaan ihoaan ja luomiaan säännöllisesti, jotta huomaa mahdolliset muutokset. On tärkeää ymmärtää, että aikainen diagnoosi on ratkaiseva niin hoidon kuin ennusteen kannalta.

Jotta melanoomaan sairastuvien lukumäärä saadaan laskuun, pitää ihmisten muuttaa auringonottotapojaan. Myös tietoisuuden lisääminen ihosyövästä ja aikaisen diagnoosin merkityksestä on tärkeää. Kannattaa opetella huolehtimaan itsestään, ja jos huomaa ihomuutoksen, on syytä käydä näyttämässä sitä lääkärille.

Oireet

Melanooma voi ilmaantua jo olemassa olevaan luomeen, mutta yleensä se ilmaantuu täysin uuteen paikkaan iholla. Tavallisesti melanooma ei aiheuta helposti havaittavia muita oireita. Ensimmäinen merkki sairastumisesta saattaa olla uusi pigmenttimuutos, joka ilmaantuu iholle ja alkaa kasvaa, tai aiemman luomen värin, koon tai muodon muuttuminen. Myöhemmin luomi voi myös oireilla siten, että se kutisee tai vuotaa verta. Melanooma on usein ihonmyötäinen, ruskea tai musta läikkä, joka voi olla kirjava ja reunoiltaan epätarkka. Se on usein halkaisijaltaan 5-6 millimetrin kokoinen.

malignt melanom

Lääkärissä – näin se tutkitaan

Jos lääkäri epäilee melanoomaa, tutkitaan iho ja ihomuutos tarkasti. Samassa yhteydessä tarkastetaan myös usein imusolmukkeet, jotka ovat kasvainta lähellä. Näin saadaan selville, onko syöpä alkanut lähettää etäpesäkkeitä. Lääkäri arvioi ihomuutoksen ja tekee diagnoosin. VARO-muistisääntö helpottaa epäilyttävän luomen toteamista.

V - Väri, epätasainen, sisältää eri sävyjä

A - Alue, luomialueen halkaisija yli 6 mm tai luomi kasvaa

R - Reuna, luomen reuna on epätarkkarajainen ja mutkitteleva

O - Osat, epäsymmetriset

Diagnoosi

Melanooman tutkiminen

On usein hankalaa ja joskus jopa mahdotonta diagnosoida melanooma, kun tauti on vasta alkuvaiheessa. Kyseessä voi olla myös dysplastinen luomi. Mutta mitä aikaisemmassa vaiheessa kasvain havaitaan, sitä pienempi se on, ja se on tärkeää ennusteen kannalta.

Melanooman tutkimiseen käytetään dermatoskooppia, joka on valolla varustettu suurennuslasi. Jos lääkäri epäilee melanoomaa, hän poistaa luomen tai ihomuutoksen ja hieman tervettä ihoa sen ympäriltä. Löydöstä tutkitaan mikroskoopilla.

Jos löydös osoittautuu melanoomaksi, tutkitaan myös pääkasvainta lähinnä olevat imusolmukkeet, jotta nähdään, onko syöpä levinnyt. Mikäli imusolmukkeissa on metastaaseja eli etäpesäkkeitä, voidaan keuhkoista ottaa röntgenkuva jotta nähdään, onko syöpä levinnyt keuhkoihin.

Melanooman viisi luokkaa

Melanooma jaetaan viiteen luokkaan kasvaimen paksuuden, etäpesäkkeisten imusolmukkeiden ja muiden metastaasien perusteella. Ensimmäisen luokan melanoomaa kutsutaan in situ -melanoomaksi, joka esiintyy ihon pinnalla eikä se ole lähettänyt etäpesäkkeitä. Toisen luokan melanoomassa kasvaimen paksuus on alle 1 mm eikä se edelleenkään olen metastoinut. Viidennessä vaiheessa kasvaimen paksuus on yli 4 mm ja se on levinnyt sekä imusolmukkeisiin että muihin kehon osiin.

Ennuste

Valtaosa voidaan parantaa, jos kasvain havaitaan ajoissa

Tärkein ennustekijä diagnoosin yhteydessä on kasvaimen paksuus. Mitä aiemmin se havaitaan, sitä pienempi se on. Siksi on on tärkeää tarkkailla luomia ja ihomuutoksia.

Koska tietoisuus melanoomasta on kasvanut viime vuosina, löydetään kasvaimet aikaisemmin ja ennuste on siksi parempi nyt kuin aikaisemmin. Lääkäriin hakeudutaan aikaisemmin ja sekä ihmiset että terveydenhuollon ammattilaiset kiinnittävät asiaan enemmän huomiota. Nykyisin noin neljä viidestä potilaasta saadaan täysin parannettua.

Lähteet:
http://www.cancer.fi/@Bin/24403/Polttopisteess%C3%A4+melanooma.pdf Viitattu 13.7.2011
Ihomelanooma: Käypä hoito -suositus, 2005.
Ihosyöpäpotilaan opas. Suomen Syöpäpotilaat ry. 2011.   

Sairautesi

Lue lisää sairaudestasi; oireista, diagnoosista ja hoidosta.

C-hepatiitti

B-hepatiitti

Hiv

Nivelreuma

Sydän- ja verisuonitaudit

Syöpä

Sinun tarinasi

Sinun tarinasi

Kuulisimme mielellämme juuri sinun tarinasi siitä, millaista on saada syöpädiagnoosi sekä elää tämän tiedon ja taudin kanssa.

Lähetä tarinasi meille

Viimeksi päivitetty:  2015-09-08Päivittänyt:  Pirjo Mäenpää