Krooninen myeloinen leukemia (KML)

KML on hitaasti etenevä verisyövän muoto, jossa luuydin tuottaa liikaa valkosoluja. KML-potilaiden sairauden taustalla on kromosomimuutos, jota kutsutaan Philadelphia-kromosomiksi (Ph+). Tässä mutaatiossa tietty jakso kromosomi 9:stä on siirtynyt toiseen paikkaan. Tämä muutos synnyttää syöpägeenin nimeltään Bcr-Abl. Tämä syöpägeeni puolestaan tuottaa tyrosiinikinaasi-entsyymiä, jonka ansiosta leukemiasolut jakautuvat nopeammin ja elävät pidempään. Sairauden syy on tuntematon, mutta ulkopuolisilla tekijöillä, kuten ionisoivalla säteilyllä voi olla osuutta asiaan.

Kolmivaiheinen sairaus

KML voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen riippuen epäkypsien valkosolujen (blastisolujen) määrästä veressä ja luuytimessä. KML todetaan yleensä ns. kroonisessa, rauhallisessa, vaiheessa. Ilman hoitoa tauti kuitenkin aina ajan myötä etenee ja muuttuu kiihtyneen vaiheen kautta akuuttia leukemiaa muistuttavaksi blastikriisitilaksi. Normaalisti blastisolujen osuus on alle viisi prosenttia kaikista luuytimen soluista. Blastisolujen ylituotanto aiheuttaa niiden levittäytymisen verenkiertoon, mikä on tyypillistä leukemiassa. Normaalisti vasta kypsät valkosolut siirtyvät luuytimestä verenkiertoon.

Yleisyys

Joka vuosi Suomessa noin 50–60 henkilöä sairastuu KML:ään (1 henkilö 75 000:sta). Useimmat sairastuneista diagnosoidaan noin 55 vuoden iässä. Miehet sairastuvat naisia useammin. Yhteensä noin 300–500 suomalaista sairastaa tällä hetkellä KML:aa.