Keuhkosyöpä  

Vierittämällä sivua alaspäin saat lisätietoa tupakoinnista sekä sen lopettamisesta syntyvistä positiivista vaikutuksista keuhkoihin. Samalla saat monipuolisia tietoiskuja keuhkosyövästä ja sen hoidosta.

Keuhkosyövän oireet ja niiden tunnistaminen

Keuhkosyöpä saattaa olla pitkään oireeton. Oireiden määrä ja kirjo ovat yksilöllisiä.

Lisää ›

Milloin lääkäriin

Mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä todetaan, sitä paremmat hoitotulokset ovat.

Lisää ›

Yleistä keuhkosyövästä

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 2400 ihmistä.

Lisää ›

Hoitovaihtoehdot

Keuhkosyövän hoito on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Keuhkosyöpätutkimus etenee jatkuvasti.

Lisää ›

Tuki potilaalle

Omais- ja vertaistuki on äärimmäisen tärkeää keuhkosyöpäpotilaalle. Myös vertais- ja keskusteluryhmiä on saatavilla.

Lisää ›

Katso video

Oulun yliopistollisen sairaalan erikoislääkäri ja dosentti Jussi Koivunen kertoo keuhkosyövästä sekä sen oireista ja hoidosta.

Katso video ›

Katso kaksi potilastarinaa

Espanjalainen Bernard kertoo 32-vuotiaan vaimonsa kuolemasta keuhkosyöpään. Norjalainen Regine puolestaan selvisi keuhkosyövästä.

Katso video ›

Keuhkosyövän oireet ja niiden tunnistaminen

Keuhkosyövän ensimmäisiä oireita ovat muun muassa pitkittynyt yskä (yli kahdeksan viikkoa) tai yskän pahentuminen, rintakehän tai hartian kipu, laihtuminen, hengenahdistus, veriyskökset, jatkuva äänen käheys sekä toistuvat keuhkotulehdukset ja keuhkokuumeet. Myös ruokahaluttomuus sekä väsymys ovat sairauden yleisiä oireita. Oireiden määrä ja kirjo ovat yksilöllisiä.

Keuhkosyöpä saa alkunsa keuhkoputken tai keuhkokudoksen solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi. Sairaus saattaa olla pitkään oireeton ja syöpä voi kasvaa keuhkojen laitaosissa kookkaaksi ennen oireiden ilmenemistä.

Lääkärin vastaanotolle tulee hakeutua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siten tarkemmat tutkimukset sekä hoito voidaan aloittaa varhain, jolloin myös hoitomahdollisuudet ovat laajemmat. Varhainen diagnoosi vaikuttaa hoidon valintaan ja voi mahdollistaa parantavan hoitotavoitteen.

Jos lääkärillä on syytä epäillä keuhkosyöpää, tehdään jatkotutkimuksia.

Milloin lääkäriin

Keuhkosyöpä todetaan usein vasta siinä vaiheessa, kun alkuperäinen kasvain on ehtinyt kehittää etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Lääkäriin hakeutumisen kynnys saattaa keuhkosyöpädiagnoosin saamisen pelon myötä nousta korkeaksi. Oireiden pitäminen ainoastaan tupakoinnista johtuvina on myös yleinen syy siihen, miksi lääkäriin meno pitkittyy. Diagnoosin myötä epävarmuus kuitenkin poistuu ja sairauden syyt selkiytyvät. Mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä todetaan, sitä paremmat ovat myös hoitotulokset.

Tupakoitsijoilla keuhkosyöpään liittyy lisäksi usein myös häpeän- ja syyllisyydentunne itse aiheutetusta sairaudesta. Kaikilla on kuitenkin oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon, eikä tupakointiin liittyvien ennakko-käsitysten tai pelkojen vuoksi ole syytä olla hakeutumatta lääkäriin tutkimuksiin sekä mahdolliseen sairauden hoitoon.

Yleistä keuhkosyövästä

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 2400 ihmistä. Se on miesten toiseksi yleisin syöpätauti ja naisten neljänneksi yleisin syöpätauti. Noin kaksi kolmasosaa uusista tautitapauksista todetaan miehillä.

Potilaiden keski-ikä on noin 68 vuotta, mutta esiintyvyys on korkeimmillaan vasta 80 vuoden iässä. Keuhkosyöpä on miehillä yleisin ja naisilla toiseksi yleisin syövän aiheuttama kuolinsyy.

Keuhkosyöpä ei ole taudinkuvaltaan yhtenäinen, vaan sairaudesta on olemassa eri tyyppejä. Ne voidaan jakaa joko pienisoluisiin tai ei-pienisoluisiin keuhkosyöpiin kudostyypin mukaan. Noin joka viidennellä sairastuneista todetaan pienisoluinen keuhkosyöpä. Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä jakautuu vielä kolmeen alatyyppiin: rauhassolusyöpä, levyepiteelisyöpä ja suurisoluinen keuhkosyöpä.

Tupakointi aiheuttaa ylivoimaisesti suurimman riskitekijän keuhkosyöpään sairastumiselle. Jopa 90 % keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista. Myös passiivinen tupakointi lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Muita keuhkosyöpää aiheuttavia riskitekijöitä ovat mm. arseeni-, nikkeli- ja kromiyhdisteet, asbesti sekä radon-kaasu. Lisäksi perinnöllisillä tekijöillä saattaa olla merkitystä taudin ilmenemisessä. Myös tupakoimaton ihminen voi sairastua keuhkosyöpään ilman passiivista altistustakin, mutta se on harvinaista.

Tehokkainta syövän ehkäisyä on tupakoimattomuus. Tupakoinnin lopettaminen vähentää nopeasti syövän vaaraa. Keuhkot alkavat puhdistua tupakoinnista liki välittömästi lopettamisen jälkeen. Yskä, vinkuva hengitys ja hengenahdistus vähenevät jo muutamassa kuukaudessa. Hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä pidempi aika tupakoinnin lopettamisesta on kulunut. Riski sairastua keuhkosyöpään vähenee vasta vuosien kuluttua lopettamisesta.

Hoitovaihtoehdot

Potilaan yleistila, syövän levinneisyys ja syövän biologiset ominaisuudet ohjaavat hoitoa. Tupakointi hoitojen aikana heikentää hoitojen tehoa sekä lisää komplikaatioiden riskiä.

Pienisoluisen keuhkosyövän ensisijainen hoitomuoto on solunsalpaajahoito ja siihen mahdollisesti yhdistettävä sädehoito. Kyseinen syöpämuoto lähettää varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä keuhkojen ulkopuolelle, jolloin leikkaushoito ei ole mahdollinen. Sen sijaan ei-pienisoluista keuhkosyöpää hoidetaan ensisijaisesti leikkaushoidolla. Kuitenkin vain noin 25 % tapauksista todetaan siinä vaiheessa, jossa on mahdollista pyrkiä poistamaan kasvain kokonaisuudessaan. Solunsalpaajahoito on yleinen hoitomuoto myös ei-pienisoluisen syövän leikkauksen jälkeisessä hoidossa. Leikkaus- ja solunsalpaajahoidon lisäksi keuhkosyövän muita vaihtoehtoja ovat sädehoito, oireidenmukainen lääkehoito sekä eri hoitovaihtoehtojen yhdistäminen keskenään.

Keuhkosyövän hoito on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana ja keuhkosyöpätutkimus etenee jatkuvasti. Perinteisten solunsalpaajien rinnalla käytetyillä uusilla täsmähoidoilla voidaan pidentää merkittävästi joidenkin keuhkosyöpäpotilaiden elinaikaa, lievittää oireita sekä parantaa elämänlaatua.

Varhaisessa vaiheessa diagnosoitujen ja hyväkuntoisten potilaiden hoito tähtää paranemiseen sekä elinajan pidentämiseen. Uusimpien hoitomuotojen myötä toivo on lisääntynyt niin hoitohenkilökunnan kuin potilaiden keskuudessa. Useampien potilaiden elossaoloaikaa on kyetty lisäämään ja keuhkosyöpädiagnoosin saaneiden elämänlaatua kohentamaan merkittävästi. Koska keuhkosyövän hoidot kehittyvät juuri nyt nopeasti, käänny lääkärisi puoleen kuullaksesi uusimmista keuhkosyövän saatavilla olevista hoitovaihtoehdoista.

Tuki Potilaalle

Keuhkosyöpädiagnoosin saanut saattaa usein pelätä jäävänsä ilman tukea ja hoitoa sairauteensa. Toivottomuuden, surun ja epävarmuuden lisäksi tupakoiva potilas saattaa tuntea myös häpeää ja syyllisyyttä, vaikkei siihen olisi aihetta. Potilas voi myös torjua tai kieltää sairauden.

Omais- ja vertaistuki on äärimmäisen tärkeää keuhkosyöpäpotilaalle. Positiivinen asennoituminen ja itsetunnon vahvistaminen ovat avainelementtejä potilaan tukemisessa hoidon aikana. Asioista keskusteleminen avoimesti hälventää pelkoja, antaa toivoa ja uusia näkökulmia sekä lisää tietoa sairaudesta. Lähipiirin ja ystävien apu ja tuki sairauden aikana parantaa elämänlaatua ja motivoi potilasta hoidon edetessä. Tunteiden käsittely, rohkaisu ja tukena oleminen ovat erityisen tärkeitä hoidon aikana, jolloin osalla potilaista saattaa ilmetä hoitoväsymystä.

Keuhkosyöpäpotilaille on tarjolla vertaistukea ja keskusteluryhmiä. Suomen Syöpäpotilaat ry ylläpitää syöpäpotilaiden verkostoa ja Syöpäjärjestöt valtakunnallista neuvontapalvelua sekä keskustelufoorumia. Maakunnalliset syöpäyhdistykset ja valtakunnalliset potilasjärjestöt tarjoavat tukihenkilötoimintaa. Joillakin yhdistyksillä on tukihenkilöitä myös omaisille.

Bristol-Myers Squibb

Bristol-Myers Squibb (BMS) on vahvasti tutkimustyöhön panostava biolääkeyritys. Yrityksemme käytti vuonna 2014 kolmanneksen liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Panostus on suhteellisesti suurin 20 suurimman lääkeyhtiön joukosta.

Teemme tiivistä yhteistyötä Meilahden sairaalan kanssa, jonka merkitys on tunnustettu Yhdysvalloissa saakka. Yleisellä tasolla kliininen lääketutkimus Suomessa vähenee, mutta Bristol-Myers Squibbin tekemän kliinisen lääketutkimuksen määrä Suomessa on kasvussa. Tällä hetkellä käynnissä on 20 tutkimusta Suomessa, joihin osallistuu yli 100 potilasta.

Vaikeimmat sairaudet ja lääketieteellisesti suurimmat hoidolliset haasteet ovat tutkimuksemme fokuksessa. Etsimme uusia lääkkeiden vaikutusmekanismeja ja vaikutusalueita sairauksien voittamiseksi. Tuloksia ei saada lyhyellä aikavälillä, vaan tutkimustyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Bristol-Myers Squibb haluaa tuottaa lisäarvoa luomalla jotain sellaista, mitä markkinoilta ei vielä löydy. Näin valtavan haasteen edessä yrityksen tutkimusosaston pitää edustaa maailman ehdotonta huippua.

Tutkimustyön lisäksi innovatiivisuus on BMS:n pääpainopistealueita. Panostamme erityisesti kehitteillä olevien lääkkeiden nopeaan ja tehokkaaseen valmistumiseen, jotta ne saadaan potilaiden käyttöön nopeasti. Olemme sitoutuneet keksimään ja kehittämään innovatiivisia lääkkeitä, jotka auttavat potilaita voittamaan vaikeat sairaudet.

Lisäksi teemme innovatiivista yhteistyötä muiden yritysten kanssa ”helminauhastrategiamme” kautta, mikä mahdollistaa myös kumppanuuksia ja yritysostoja silloin, kun niiden avulla voidaan hyödyttää potilaita.